Huomisen huomaava demokratia ja taide

”Tulevaisuusajattelussa kenties tärkeintä on oivaltaa, että tulevaisuus ei ala huomenna vaan tänään. Se ei ole jotain, joka vain tapahtuu, vaan osallistumme sen muotoutumiseen jatkuvasti sekä toiminnallamme että asenteillamme. Asioilla, joita teemme tänään, on seurauksia, ja niiden ennakoimista voi opetella ja kuvitella. Muutoksen tekeminen vaatii vanhojen totuttujen ajattelutapojen haastamista ja myös niihin liittyvää ”poisoppimista”. ”

Huomisen huomaava demokratia (toim. Markku Oksanen ja Henri Vogt, Vastapaino 2023) kirjassa tutkijat pohtivat poliittisen päätöksenteon mekanismeja ja niiden tulevaisuusulottuvuutta.

Omassa tekstissäni ”Tulevaisuus alkaa tänään: mielikuvitus ja taide tulevaisuusajattelun mahdollistajina” tarkastelen, mikä rooli kulttuurilla ja taiteella voisi olla yhteiskunnallisessa tutkimuksessa ja tulevaisuuden ennakointiin liittyvässä keskustelussa.

Taiteen yhteiskunnallisesta merkityksestä puhuttaessa viitataan usein taiteen tuottamaan hyvinvointiin, joka nähdään olennaiseksi osaksi pohjoismaista demokratiaa, sivistystä ja hyvinvointivaltiota.  Hyvinvointi näkökulman rinnalla voi mielestäni perustellusti kysyä, mitä muuta taideperustainen ajattelu voisi tarjota yhteiskunnalliselle keskustelulle ja tutkimukselle. Mitä sellaista tietoa ja osaamista taiteilijoilla olisi, joka toisi näkökulmia tulevaisuuteen ja sitä koskevaan päätöksentekoon?

Monet nyky- ja esitystaiteilijat kehittävät töissään erilaisia yhteisöllisiä menetelmiä ja pohtivat ajankohtaisia asioita kuten ilmastonmuutosta, kaupunkisuunnittelua ja luonnon monimuotoisuutta. Taiteilijoilla on keinoja ja ajatuksia tarjota olemassa oleviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin uusia näkökulmia ja toimintatapoja, joille voisi olla käyttöä myös taiteen ulkopuolella. Kiinnostavia esimerkkejä tällaisista konsepteista ovat kehittäneet mm. Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen Keskustelupuisto -projektissa, Ilmastokirkko-kollektiivi ja Milla Martikainen ja Katri Puranen Metsäesityksessään

”Monialainen yhteistyö ja menetelmällinen avarakatseisuus sekä ennakkoluuloton kokeilu osana poliittisen mielikuvituksen kehittämistä tarjoavat kiinnostavan maaperän tulevaisuusajattelulle myös demokraattisessa päätöksenteossa. Tutkimuksen lähtökohtana ja menetelmänä tällainen työtapa on avoin, kokeileva ja epävarmakin, kuten tulevaisuus monilta osin, mutta uskon, että nimenomaan eri alojen keskustelua ja menetelmiä yhdistelemällä löydämme välineitä tulevaisuustietoisuuden rakentamiseen. Se, minkä ymmärrämme uudeksi, tulee harvoin tyhjästä, vaan luomme sitä jatkuvasti yhdistelemällä olemassaolevia asioita, arvoja ja käytänteitä.”

Huomisen huomaava demokratia – Pitkäjänteisen politiikan mahdollisuudet  toim. Markku Oksanen ja Hneri Vogt Vastapaino 2023

Pilvi Porkola