Tutkijatapaaminen: Työ ja talous toisin nähtynä
POLIMA-hanke järjesti ensimmäisen tutkimuspäivänsä 2.6. aurinkoisessa Turussa. Halusimme tuoda tutkimuspäivässä yhteen tieteen ja taiteen kentän hankkeita ja tekijöitä, jotka käsittelevät kiinnostavalla tavalla työn ja talouden toisin tekemisen ja näkemisen kysymyksiä. Kutsuimme kirjoittaja-kääntäjä Eeva Talvikallion, tutkija Tiina Vaittisen ja ohjaaja Lauri Mattilan pohtimaan kanssamme seuraavia kysymyksiä: Mitkä ovat nykyisen työ- ja talousajattelun sokeat pisteet? Millaisia vaihtoehtoisia tapoja on ajatella työtä ja taloutta? Mitkä voisivat olla oikeudenmukaisempia ja ekologisesti kestävämpiä vaihtoehtoja nykyiselle palkkatyöyhteiskunnalle ja kapitalistiselle talousjärjestelmälle? Millä tavoin näitä vaihtoehtoja eletään jo todeksi?
Eeva Talvikallio esitteli puheenvuorossaan postkapitalistista politiikkaa ja Elävä talous: Yhteisen tulevaisuuden toimintaopas (Vastapaino, 2019) teosta, jonka hän on kirjoittanut, muokannut ja suomentanut J.K. Gibson-Grahamin, Jenny Cameronin ja Stephen Healyn Take Back the Economy -teoksen pohjalta. Talvikallion esitys konkretisoi talouden moninaisuutta ja problematisoi kapitalosentrisen talousajattelun rajoittuneisuutta. Hän myös havainnollisti oivallisesti niitä moninaisia ristiriitoja ja hankauksia, joita elävän talouden arkiseen tekemiseen ja elämiseen liittyy.
Tiina Vaittinen esitteli hankettaan, joka tarkastelee aikuisvaippojen globaalia poliittista taloutta ja hoivan kestävää tulevaisuutta. Vaittisen tutkimusta motivoi kysymys, miten hoivasta riippuvainen keho saa aikaan globaalia poliittista toimintaa. Vaikka inkontinenssi on yleinen vaiva ja vaippojen ympärillä pyörii valtava liiketoiminta, teknologinen kehitystyö ja kasvava jäteongelma, inkontinenssia kehystää hiljaisuus: aikuisten vaipoista ei tiedetä juuri mitään. Tutkimuksessaan Vaittinen rikkoo inkontinenssia ympäröivää hiljaisuutta tutkimalla aikuisten vaippaa teknologiana, markkinahyödykkeenä, eriarvoisuuden lähteenä ja jätteenä, osoittaen, että vaiva ja kehollisuus ovat globaalin poliittisen talouden ytimessä.
Lauri Mattila puhui yhdessä Juhani Haukan kanssa toteuttamastaan taideprojektista ”Etsitkö töitä?”. Nykytaideteoksessa kahdeksan ihmistä on palkattu tekemään haluamaansa työtä kahdeksi kuukaudeksi, prosessit dokumentoidaan ja dokumentoinnit ovat nähtävissä ensi syksynä Työväenmuseo Werstaalla Tampereella. Projektin lähtökohtana on pohtia miten työtä voisi ajatella toisin: mitä ihmiset tekisivät työnä jos työn saisi itse kuvitella ja päättää ja mikä tahansa olisi mahdollista? Entä millaista työtä tämä aika kaipaa, jos kuvittelemme vaihtoehtoja? Mattila puhui taiteesta transformaatioon pyrkivänä toimintana, taiteessa on mahdollista tehdä tilaa jollekin jota ei vielä ole ja muovata todellisuutta ennakoimattomiin suuntiin.
Esityksistä ja niistä seuranneista keskusteluista nousi paljon uusia ajatuksia ja inspiraationlähteitä. Kaikki esitykset käsittelivät näkymättömien asioiden esiin tuomista. Eeva puhui talouskeskustelussa usein unohdetusta talouden moninaisuudesta, jota kaikki ihmiset omalla tavallaan luovat etsiessään itselle elantoa ja toimeentuloa, olipa kyse vaihdosta, roskisdyykkauksesta tai omavaraisviljelystä. Tiina nosti vaipoista puhuessaan esille myös toisten ihmisten ja hoivan varassa elävien merkityksen taloudelle. Erilaiset tarpeet ovat talouden kovinta ydintä liikuttaessaan materiaa, pääomia ja työvoimaa, vaikka esimerkiksi aikuisten vaipoista mieluiten vaietaan kokonaan, tai niitä käytetään yksinkertaistettuina vertaiskuvina hoivakotien katastrofeista kerrottaessa. Lauri ja Juhani olivat puolestaan saaneet kiinni jotakin harvinaislaatuista ja usein piiloon jäävää antaessaan Etsitkö töitä?- taidehankkeessaan kenelle tahansa mahdollisuuden hakea haluamaansa työtä. Hanke auttaa tuomaan esiin ihmisten ajatuksia merkityksellisestä, erilaisesta työnteosta – unelmia, joita elätetään todeksi työelämän normipaineista huolimatta.
Kaikki esitykset nostivat myös esiin kielen, kertomusten, poetiikan ja diskurssien keskeisyyden talouden toisin ajattelemiselle ja tekemiselle. Kielen ja näkökulman muuttaminen voivat avata taloudesta nähtäväksi, tiedettäväksi ja tunnettavaksi radikaalisti uudenlaisia asioita. Mitä jos nykyinen hegemoninen talousdiskurssi olisikin marginaalinen? Mitä jos taloudesta puhuttaisiinkin toisin käsittein? Mitä jos emme puhuisikaan vain jäävuoren huipun muodostamasta pääoman, palkan ja rahan taloudesta, vaan kaikesta pinnan alle jäävästä taloudellisesta toimeliaisuudesta, kuten vaihdosta, hoivasta, kasvimaista, tiskaamisesta ja kierrätyksestä? Kaikissa esityksissä pohdittiin myös toisin tekemisen merkitystä ja mahdollisuuksia arjessa, ”tässä ja nyt”, sekä sitä, miten yhteiskunnalliset rakenteet voivat sekä kutistaa ja että avata toimijuutta ja vaihtoehtoja. Esityksissä painottui myös suhteiden, yhteisöjen ja kollektiivisen toiminnan merkitys: toisenlaisten maailmojen tekeminen edellyttää vuoropuhelua ja yhteistyötä.